Korven Peura

90-vuotiaan sotakamreerin timantinkova uutuus! Luutnantti Karhun periksiantamattomat sissit tosipaikan rähinöissä Uhtuan rintamalohkolla syksyllä 1943. Verihelvettiä Vienan korvessa. Uhtuan syyssateisella rintamalla 1943 luutnantti Karhu saa käskyn: on käytävä tuhoamassa Ala-Kuittijärven länsirannalle pesiytynyt venäläistukikohta. Mukaansa Karhu ottaa kuusikymmentä kokenutta sissiään ja painuu rakeiden hakkaamaan yönmustaan korpeen. Jäiset joet uidaan tai kahlataan, ryteiköt ja lettosuot kontataan tai kompuroidaan. Nopean tiedustelun jälkeen isketään kolmen taistelukorsun tukikohtaan. Rajuissa lähitaisteluissa omatkin saavat siipeensä, mutta tulipallojen valaistessa synkkää yötaivasta päästään paluumatkalle.Venäläiset lähettävät omat pitkänlinjan valiosotilaansa vetäytyvien suomalaisten kannoille. Sankariteoissa kunnostautuvat niin kokeneet sissivääpelit Peura, Kesti ja Korpi kuin kolttasissit Kipri, Susi, Kiureli ja Sammeli. Vaan yksi on joukosta poissa. Kahakan jälkeen tajuihinsa tointuneella kersantti Väisäsellä on vielä edessään kuolemaa halveksuva paluumarssi, jossa otetaan mittaa niin taistelutahdosta kuin -taidoistakin. Mutta sissi on valmis vaikka kuolemaan, kun eteenpäin on mentävä Suomen ensirivin sotakirjailija Reino Lehväslaiho palkitsee jälleen. Äänikirjan kertojana onnäyttlijä Ville Tiihonen.

Reino Lehväslaiho (1922–2019) oli tuotteliaimpia suomalaisia sotakirjailijoita. Hän osallistui 17-vuotiaana talvisotaan ja taisteli jatkosodassa ja Lapin sodassa. Hänelle myönnettiin sotakamreerin arvonimi 1982. Siviilissä Lehväslaiho työskenteli merimiehenä, kauppiaana ja tietyömailla toimistoesimiehenä. Pitkän kirjailijanuransa aikana hän kirjoitti yhteensä 45 sotaromaania, joista ensimmäinen Panssarisotaa ilmestyi 1958 ja viimeinen Korven peura 2012.