Toivomusluu

”Kuvittelin, että meillä on elämän ehtoopuolella vielä runsaasti aikaa yhteisiin keskusteluihin ja että voisin puhua nämä kaikki asiat sinulle. Mutta elämä on arvaamaton eikä seuraavaa kertaa siis tule.” Janne keskittyy luonnontieteilijän työhönsä, kunnes saa pysäyttävän kirjeen. On palattava muistoihin menneestä, siihen, mitä olisi voinut olla. On käytävä läpi rakkaan ihmisen kanssa koetut tarinat, yhteiset hetket, ja päästettävä vihdoin irti syyllisyydestä. Nuoruuden rakkauden menettäminen vertautuu Jannen äidin kuoleman kanssa. Täysin erilainen ihmissuhde, vain suru pysyy samana. Toivomusluu on kertomus syyllisyydestä, syvästä rakkaudesta ja sen huonosta ajoituksesta, menetetyistä tilaisuuksista. Se on raadollinen tarina syövästä, sairauden läpikäymisestä ja menetyksestä. Teoksessa havaitaan arkipäiväisiä ja ikäviäkin asioita taidokkaasti biologian kielellä, kliinisesti ja realistisesti, unohtamatta kaiken kauneutta ja runollisuutta. Sirpa Suntioinen on kuopiolainen eläkkeellä