Aletaan alusta : luku- ja kirjoitustaidottomat aikuiset uutta kieltä oppimassa

Tammelin-Laineen väitöstutkimus osoittaa, että luku- ja kirjoitustaidottomana aikuisiällä suomen kielen opintonsa aloittaneiden maahanmuuttajien kielitaito kehittyy huomattavasti hitaammin kuin koulutetuilla aikuisoppijoilla. Erityisesti suullisen kielitaidon kehittymisen hitaus on merkille pantavaa. Niin kotoutumissuunnitelmien toteutumiskelpoisuutta kuin kielen oppimiselle ja työllistymiselle asetettuja aikatavoitteita olisikin syytä arvioida uudelleen.

– Maailmassa on yli 775 miljoonaa yli 15-vuotiasta, joilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä lapsena kouluun ja jotka eivät siksi osaa lukea eivätkä kirjoittaa millään kielellä. Tämä vakava ongelma on alkanut todella koskettaa suomalaisia vasta viime vuosikymmeninä, kun maahamme on muuttanut pakolaisia ja turvapaikanhakijoita niiltä alueilta, joilla lukutaidottomuus on erittäin yleistä, Tammelin-Laine toteaa.

Eräiden arvioiden mukaan esimerkiksi Somaliassa luku- ja kirjoitustaidottomia on noin 62 % koko väestöstä ja naisista jopa yli 70 %. Somaliassa syntyneitä henkilöitä asui Suomessa vuoden 2013 lopussa noin 9 600, ja somalinaiset ovatkin erittäin tyypillinen osallistujaryhmä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksissa.

– Kun tällainen henkilö, jolla ei ole käytännön kokemusta opiskelusta, ohjataan noin kymmenen kuukautta kestävään luku- ja kirjoitustaidon koulutukseen, jossa tavoitteena on oppia suullisen suomen tai ruotsin kielen alkeet sekä luku- ja kirjoitustaidon perusteet, on selvää, että kaikki eivät asetettuja tavoitteita saavuta, Tammelin-Laine summaa.

Nähtäväksi jää, miten mahdollisesti toteutettava uudistus aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksessa vaikuttaa luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten opetukseen ja kielitaidon kehittymiseen.

Aikuisten koulutettujen maahanmuuttajien suomen kielen oppimisesta on julkaistu runsaasti tutkimuksia, mutta Tammelin-Laineen väitöskirja on ensimmäinen laajempi tutkimus, joka käsittelee luku- ja kirjoitustaidottomia kielenoppijoita. Työn tavoitteena olikin selvittää ja kuvata tutkimukseen osallistuneiden viiden naisen suomen kielen oppimisprosessia mahdollisimman laajasti. Pitkittäistutkimuksen aineisto koostuu luokkahuonehavainnoista, tutkimusta varten laadituista kielitaitoa ja muistia mittaavista testeistä sekä oppilaitoksessa arvioinnin perustana käytetyistä kirjallisista kielitesteistä. Väitöskirja koostuu neljästä itsenäisestä tieteellisestä artikkelista ja kokoavasta yhteenveto-osuudesta.