YLÄKUU JA ALAKUU: ajoituksen taito suomalaisessa kansanperinteessä

Suomalaisen kansanperinteen mukainen käsitys kuun vaikutuksesta eri töiden tekemisen ajankohtaan ensi kertaa kirjana.

Kirjan alussa käydään läpi Kuun merkitystä ja eri kuunvaiheiden nimityksiä kansanperinteessä. Loppuosa kirjaa jakaantuu eri töihin ja toimiin, joiden ajoitus riippui kuunvaiheista.Mm. vihdan teko, vesakon raivaus, taikinan leipominen, poltto- ja rakennuspuiden kaato, uunin muuraus, kukkien istutus, hiusten leikkuu, heinän niitto, kalanpyydysten teko, syöttien käyttö metsästyksessä, tuhoeläinten hävitysaika, jne.

Luonnon rytmi, jossa tuore ja kuiva aika vaihtelevat, seuraa Kuun vaiheita, ja oli siksi entisajan ihmiselle helposti havaittavissa suoraan luonnosta, mutta erityisesti kuun asennosta taivaalla. Tästä on peräisin sananlaskumme: "Odottaa kuin Kuuta nousevaa".