Kerran valo katoaa

Jatkosodan traagisten vuosien aikana nuorissa sydämissä sykkii sielunsyvä ikävä toisen luo. Lukijat ja kriitikot lumonnut pohjalaiskirjailija palaa esikoisromaaninsa maisemiin. Kertun ja Johanneksen rakkaus syttyy kirjeissä rintaman ja kotirintaman välillä. Vihkiloma, kevyen kesähelman hulmahdus jokirannassa, kolme kiihkeää yötä. Mutta sota ei säästä surulta.
Kerttu kaipaa myös isää, joka lähti kauan sitten Amerikkaan eikä palannut. Silti hän ei ole osannut varautua suruviestien tuomaan tuskaan ja ikävään. Kun viimeisenä sotakesänä Koskiluhdan tilalle tuodaan töihin venäläisiä sotavankeja, herää Kertun sydämessä kipeä kaipuu.